Käsityöblogit -ryhmän 11. luukku

 

Nyt oli miun vuoro avata FB:n Käsityöblogit -ryhmän 11. luukku. Tämä samainen idea vilahti Lumioosilla 7. luukussa, jonka huomasin näin jälkijunaan. Ei kuitenkaan anneta sen häiritä. Tässä on omaversioni kynttilöiden tekemisestä ja kierrättämisestä.

Eli kyseessähän on ns. Räsymattokynttilä, josta monet ovat varmaankin nähneet vilahduksia sosiaalisessa mediassa tai blogeissa. Kynttilät on tehty kierrättämällä vanhoista kynttilän pätkistä. Eli jos olet ahkera kynttilöiden suurkuluttaja, tämä on siun juttusi!

Tarvitset siis kynttilän jämiä, sydänlankaa (saa esim. Sinellistä muutamalla eurolla pätkän ja riittää hyvin), pari maitotörppöä (nämä sain työpaikaltani, koska meillä ei ollut siihen hätään sopivia törppöjä), grillitikkuja, kattilan vedelle ja siihen pienemmän astian, joka kestää kuumuutta. 

 

Itse sulatin kynttilät vesihauteessa, koska tuolloin steariini sulaa tasaisesti eikä syty niin herkästi palamaan. Olin tätä ennen pilkkonut steariinin jämät pieneksi silpuksi ja lajitellut oman värisiin pusseihin. Dippasin sulassa steariinissa sydänlangat (ettei niiden ympäriltä steariini vetäydy ja jätä koloja) ja pätkäsin ne sopiviksi maitotörppöihin niin, että ne jäivät grillitikkuihin sidottuna roikkumaan. Steariinin sulattamiseen kannattaa varata aikaa, koska se ei tapahdu ihan hetkessä. Tämä on hyvin kärsivällisen hommaa, mutta lopulta odotus palkitaan. Annoin kynttilöiden vetäytyä ja jähmettyä rauhassa useamman vuorokauden, ennen kuin poistin pahvitörpöt niiden päältä. Steariinia olisi pitänyt hieman enemmän varata, koska steariinin jähmettyessä se vetäytyy ja näin ollen kynttilöihin jäi kuoppa ;) Onneksi ei ei kuitenkaan haitannut ystäväpiiriäni, joille vein nämä lahjaksi pikkujouluissa useampi viikko sitten. 

Näin lopuksi muistutan, ettei kynttilöitä saa koskaan jättää itsekseen palamaan! Joten ei muuta kuin mukavia hetkiä kynttilöiden parissa ja annetaan niiden tuoda valoa pimeyteen näin hämärien ilmojen keskellä :)

Muiden päivien luukut löydät alta, käykääs kurkkaamassa:
Annukan aurinkoiset
Pieniä hetkiä
VillaNanna
Söpölandian sauma & silmukka
Lankarakkautta
Katjun kannoilla
Lumioosi
Puikkomaisteri
Vastarannan virkkaaja
Mehukekkerit

Seuraavan luukun jälkeeni avaa The Little Village, jäämme siis odottamaan hänen tuotoksiaan ;)

Mantteli koiralle talveksi

Malli: Koiran mantteli

Ohje: oma pää ja mallia otettu kaupan ostetusta manttelista

Lanka: Novita 7-veljestä

Kenelle: työkaverin koiralle

Työkaverini pyysi tekemään koiralleen manttelin, kun toinen palelee näin tuuliseen ja kylmään aikaan. Malliksi hän antoi kaupaksi ostetun neulotun manttelin, joka oli hieman liian pitkä heidän koiralle.

Päätin tehdä manttelin tasona, koska sitten olisi helpompi pienentää ja vaiva ommella saumoista on pienempi, kuin purkaa koko työ. Tein ensin selkäosan ja tämän jälkeen joustinneuleena mahaosan. Kauluksen tein ryhdittämään manttelia.

Meidän pikkuneiti sai toimia mallina, eikä hän taaskaan oikein pitänyt ajatuksesta (selittää kärsivät ilmeet kuvissa ;)). Mutta kunhan neidille olisi ilmennyt, että se päällä on tarkoitus mennä ulos, olisi neitikin sen kelpuuttanut itselleen.

Koiralle pipoja



Malli: Koiran pipo

Lanka: Novita 7-veljestä

 



Joulumieli on ollut erinäisistä syistä tänä vuonna hukassa, mutta oon yrittänyt löytää sen. Käsitöiden kanssa myöskin hieman takkuaa, kun ei ole ollut ylimääräistä aikaa ja kaikki aika mennyt kaikkeen muuhun erinäisiin menoihin ja murheisiin.

 



 

Nämä koiran pipot tein jo pidempi aika sitten, ja nyt vasta sain ne siirrettyä blogin puolelle. Valkoinen pipo meni ranskanbulldogille ja pienempi chihulle... joka sattui olemaan harmikseni liian pieni (pienemmät puikot nähtävästi kutistaa yllättävän paljonkin). Noh, tekeillä on uusi ja isompi pipo, eiköhän se ennen joulua mene omistajalleen :) Aikaisemminkin oon tehnyt näitä pipoja, löytyy vuoden 2014 postauksesta. Toivottavasti puikot alkaisivat nyt enemmän sauhuamaan ja se kadonnut joulumieli löytyisi kaiken tämän harmauden keskellä.

 



 





 

 

Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

Vielä yhdet junasukat... Ja isänpäiväpohdintaa

 

Malli: Junasukat

Lanka: 7-veljestä Polka ja harmaa

Koko: 1-vuotiaalle

Tässä ovat vielä yhdet junasukat, jotka tein tätikän kullnamurulle. Varren langan sain siskoltani, joka häneltä oli jäänyt jämäkeräksi. Harmaa lanka löytyi omasta jämälankajemmastani. Hieman reilut näistä sukista tuli, mutta mahtuu ainakin pidempään ja hyvin toisetkin sukat alle.

Näin isänpäiväksi en valitettavasti ennättänyt omalle isälle neulomaan mitään. Sensijaan annoin hänelle lahjakortin, jota vastaan hän saisi pyytää jonkinlaisen neulomuksen itselleen. Toive tulikin samantien: sukat, joissa olisi kokonaan vahvistettu pohja. Meidän iskä kun tahtoo kuluttaa kaikki sukat heti päkiän ja kantapään kohdalta puhki. Väritoive oli jälleen niin ihanan iskämäinen, kuin että kunhan ei ole punainen! En tiijä, miksi meidän iskä ei pidä punaisesta. Se jääköön arvoitukseksi ;) Eiköhän sitä tule tehtyä meidän iskälle jotkut neutraalin väriset sukat, jotka käyvät vaikka sienimetsälle tai kalareissullekin!

Mukavaa isonpäivää kaikille iseille, olette ihania! <3

Kirjoneulesukat 1-vuotiaalle

Malli: Life with Marin vauvan ja taaperon kirjoneulesukat

Lanka: Janne Gjestal

Menekki: kolme kerää (vaaleanpunainen, viininpunainen ja valkoinen)

Puikot: 3,0mm

Pahoittelut näin alkuun, että kuvista tuli hyvin pimeät. Syksy ei ole ystäväni käsitöiden kuvausten suhteen, eikä tuota luonnonvaloa ole muutenkaan juuri riittänyt senkään vuoksi, että aurinko on ollut useampana päivänä pilviverhon takana piilossa. Uskoakseni kuitenkin kuvassa olevat lankamöykyt tunnistaa sukiksi ;)

Nämäkin meni tätikän pienelle prinsessalle. Toinen on niin ihanan pieni sirpukka, että sukkien tekeminen menee aina mututuntumalla ja kokeilemalla, mikä koko tytölle sopii. Nämä olivat ensimmäiset kirjoneulekokeiluni ja pääsin kunnolla tutustumaan lankadominanssiin. Ensimmäistä kertaa lankadominanssini meni aivan pieleen ja eikun kokeilemaan alusta. Lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen ja ohjekin oli niin helppo toteuttaa, että ensikertalainenkin tämän osaa! Tietysti vinkkinä, ettei kannata silmät väsyneenä yön pimeinä tunteina neuloa kirjoneuletta - meni itselläni purkuun useamman kerran, kun rivit hyppi silmissä. Janne-lankaakin kokeilin ensimmäistä kertaa, ja rakastuin! Lanka on ihanan pehmeää neulottavaa ja suorastaan liukui ihanasti puikoilla. Työ valmistui kuin itsestään, suosittelen Janne-lankaa ehdottomasti!

Mukavaa syksyn jatkoa, kohtahan se on jo joulukin käsillä <3

Tiikeriperheelle tiikerisukat

Malli: Perussukat miehelle ja naiselle, lapselle junasukat

Lanka: Novita Viidakko ja valkoinen 7-veljestä

Siskoni ja hänen perheensä on auttanut meitä monessa mutkassa, kuten kun auto on kosahtanut tielle tai huoltomies nurmikkoa leikatessaan onnistunut linkasemaan kiven meidän auton ikkunan lävite. Heiltä on tuolloin saanut auton väliaikaisesti käyttöön, kun toisen pitää käydä töissä toisella paikkakunnalla ja toinen yrittää epätoivoisesti pitää arkea yllä kolmivuorotyön timmellyksessä. Lisäksi tätikän murunen oli villasukkia vaille, joten tekasin koko perheelle kiitokseksi villasukat. Tätikän kullanmurulla on taipumusta välillä murista ja äristä ja painattaa menemään. Liekö leikkii karhua vai mitä, mutta kyllä se nyt tiikerienkin ärjynnästä menee ;) Tassuja en alkanut erikseen tekemään, vaan päätin pitää tekemisen mahdollisimman yksinkertaisena.

Nyt ei ainakaan tämän perheen varpaita palele ja koko perhe voi yhdessä fiilistellä samanlaisten sukkien kanssa ;)

Skootterin huppu kierrättämällä

 Malli: Skootterin huppu (oma pää)

Käytetty materiaali: kierrätetty vanha auton suojahuppu

Mieheni isä osti skootterin ja toivoi, että tekisin vanhasta auton suojahupusta skootterille uuden hupun. Miähä otin haasteen vastaan. Koko hupulle tuli olla 200x140x85cm. Mitat olivat noin mittoja ja otettu leveimmistä kohdista. Toiveena oli huppu, ulkonäöllä ei ollut niin väliä, kunhan ajaa asiansa.

Noh, ompelijana kuvailisin tällä hetkellä itseäni siten, että tehdään sellainen, mikä fiilis olisi. Eli sen näköinen huppu tuli. Kuva on otettu nopeasti kiireessä huppua sovitellessa. Käytännössä hupusta tuli kolmion mallinen päältäpäin: toinen sivu on ommeltu vain sivuilta kiinni ja toiseen kiinnitetty 85cm leveä jatkopala laatikkomaisesti. Alhaalle on tehty halkiot, jotta olisi hieman pelivaraa, mikäli renkaat ottavat jostain kohtaa kiinni.

Noh, huppu meni skootterin päälle ja se oli pääasia! Mikään kovin kaunis ilmestys se ei ole. Haasteita toi vanhan auton suojahupun leikkaukset, koska huppu oli tietysti ommeltu muotoonsa. Äidilläni oli naurussa pitelemistä, kun ihmettelin huppua ja leikkelimme sitä yhdessä ja miun suunnitelmat vaihtuivat lennosta nopeasti. Pitäisi varmaan tehdä joskus ihan kunnollinen suunnitelma, eikä muutella sitä kesken kaiken :D Olisin ehkä päässyt hieman helpommalla. 

Noh, mentiin jälleen inspiraation mukaan. Nyt oli selvästi tällainen fiilis ;)