Malli: Anelman kukkasukat tai tuttavallisemmin Anelmaiset
Ohje: Novitan Sukkalehti 2015 s. 53 ja s. 70-71
Lanka: Novita Suomalainen sukkalanka valkoinen, harmaa ja violetti
Koko: 36/37
Pitkään katselin Anelmaisia, kun niitä yhteen aikaan eri villasukkaryhmässä tuntui vilisevän. En kuitenkaan löytänyt ihan heti omaa silmääni viehättäviä väriyhdistelmiä ja ajatus omista paksuista Anelmaisista jäi päähäni muhimaan. Kesän tienoilla aloin sitten tekemään Anelmaisiani, kun väriyhdistelmä lopulta hahmottui mielessä mieleisekseni. Jossain kohdin pidin taukoa, sillä kukkaraita ei ollut minun juttuni, vaikkakin se oli helppo tehdä. En vain mallina pitänyt sitä omanani ja sen tekeminen tuntui pakkopullalta. Siksi Anelmaisten tekeminen hieman tyssäsi ja jäi odottamaan sitä kuuluisaa inspiraatiota jälleen kerran. Ennen joulua sain kuitenkin taas itseäni niskasta kiinni, olihan minun saatava itselleni jo vihdoinkin uudet sukat!
Kirjoneulesukat ovat siitä mukavat tehdä, että kuvio vaihtelee ja työ saa koko ajan jotakin uutta, eikä tarvitse tehdä tylsästi yhtä ja samaa. Lisäksi sukista tulee mukavan paksut talvipakkasille. Olen käyttänyt Anelmaisia paljon, ja ne eivät ole enää kuvissa täysin uutukaiset.
Mitä lankana tulee, kokeilin Novitan Suomalaista Sukkalankaa. En oikein tiedä, mitä mieltä siitä olen. Lanka ainakin kantapään kohdalta menee nopeasti lyttyyn ja näytti nukkaantuvan. Mukavaa ja pehmeää neuloa, jopa pehmeämmän oloista kuin 7 veljestä, mutta taidan kuitenkin kantapäissä yms. tyytyä ennemmin 7 veljekseen. Tai ainakin tämän kerän erä taisi olla aika huonolaatuista.
Mutta jokatapauksessa, tykkään Anelmaisista. Ensi kerralla taidan vain jättää tuon kukkakuvion pois, jotta mielenkiinto säilyy ;) Ja pitsit ostin kyllä sukkia varten, mutta halusin sujauttaa sukat jalkaan loppupeleissä ilman nauhoja. Myöskin ylimääräiset kukat sun muut jätin pois, koska halusin sukkien mahtuvan myös korkeisiin nahkaisiin talvisaappaisiini (tosin ne saappaat jäävät tänä talvena käyttämättä, koska en saa niitä jalasta vedettyä pois pallomahani kanssa tai tarvitsen ainakin toisen apua siinä). Kantapään tein ristiin vahvistettuna ja koska omaan pienen jalan, jätin yhden raitakerroksen jalkateristä pois.
Tämä talvi on ollut mielenkiintoinen: ensin lunta tulee taivaan täydeltä ja pakkasta on vaikka muille jakaa ja naapureidenkin autot tyssäävät parkkipaikalle pahimmillaan. Seuraavana päivänä onkin sitten vesikeli ja tiet peililiukkaat, plussa asteille mennään. Hämmentävää, mutta onneksi aina on villasukkakeli!