perjantai 11. joulukuuta 2015

Käsityöblogit -ryhmän 11. luukku


Nyt oli miun vuoro avata FB:n Käsityöblogit -ryhmän 11. luukku. Tämä samainen idea vilahti Lumioosilla 7. luukussa, jonka huomasin näin jälkijunaan. Ei kuitenkaan anneta sen häiritä. Tässä on omaversioni kynttilöiden tekemisestä ja kierrättämisestä.

Eli kyseessähän on ns. Räsymattokynttilä, josta monet ovat varmaankin nähneet vilahduksia sosiaalisessa mediassa tai blogeissa. Kynttilät on tehty kierrättämällä vanhoista kynttilän pätkistä. Eli jos olet ahkera kynttilöiden suurkuluttaja, tämä on siun juttusi!

Tarvitset siis kynttilän jämiä, sydänlankaa (saa esim. Sinellistä muutamalla eurolla pätkän ja riittää hyvin), pari maitotörppöä (nämä sain työpaikaltani, koska meillä ei ollut siihen hätään sopivia törppöjä), grillitikkuja, kattilan vedelle ja siihen pienemmän astian, joka kestää kuumuutta. 

 

Itse sulatin kynttilät vesihauteessa, koska tuolloin steariini sulaa tasaisesti eikä syty niin herkästi palamaan. Olin tätä ennen pilkkonut steariinin jämät pieneksi silpuksi ja lajitellut oman värisiin pusseihin. Dippasin sulassa steariinissa sydänlangat (ettei niiden ympäriltä steariini vetäydy ja jätä koloja) ja pätkäsin ne sopiviksi maitotörppöihin niin, että ne jäivät grillitikkuihin sidottuna roikkumaan. Steariinin sulattamiseen kannattaa varata aikaa, koska se ei tapahdu ihan hetkessä. Tämä on hyvin kärsivällisen hommaa, mutta lopulta odotus palkitaan. Annoin kynttilöiden vetäytyä ja jähmettyä rauhassa useamman vuorokauden, ennen kuin poistin pahvitörpöt niiden päältä. Steariinia olisi pitänyt hieman enemmän varata, koska steariinin jähmettyessä se vetäytyy ja näin ollen kynttilöihin jäi kuoppa ;) Onneksi ei ei kuitenkaan haitannut ystäväpiiriäni, joille vein nämä lahjaksi pikkujouluissa useampi viikko sitten. 

Näin lopuksi muistutan, ettei kynttilöitä saa koskaan jättää itsekseen palamaan! Joten ei muuta kuin mukavia hetkiä kynttilöiden parissa ja annetaan niiden tuoda valoa pimeyteen näin hämärien ilmojen keskellä :)

Muiden päivien luukut löydät alta, käykääs kurkkaamassa:
Annukan aurinkoiset
Pieniä hetkiä
VillaNanna
Söpölandian sauma & silmukka
Lankarakkautta
Katjun kannoilla
Lumioosi
Puikkomaisteri
Vastarannan virkkaaja
Mehukekkerit

Seuraavan luukun jälkeeni avaa The Little Village, jäämme siis odottamaan hänen tuotoksiaan ;)

torstai 10. joulukuuta 2015

Mantteli koiralle talveksi

Malli: Koiran mantteli
Ohje: oma pää ja mallia otettu kaupan ostetusta manttelista
Lanka: Novita 7-veljestä
Kenelle: työkaverin koiralle

Työkaverini pyysi tekemään koiralleen manttelin, kun toinen palelee näin tuuliseen ja kylmään aikaan. Malliksi hän antoi kaupaksi ostetun neulotun manttelin, joka oli hieman liian pitkä heidän koiralle.


Päätin tehdä manttelin tasona, koska sitten olisi helpompi pienentää ja vaiva ommella saumoista on pienempi, kuin purkaa koko työ. Tein ensin selkäosan ja tämän jälkeen joustinneuleena mahaosan. Kauluksen tein ryhdittämään manttelia.


Meidän pikkuneiti sai toimia mallina, eikä hän taaskaan oikein pitänyt ajatuksesta (selittää kärsivät ilmeet kuvissa ;)). Mutta kunhan neidille olisi ilmennyt, että se päällä on tarkoitus mennä ulos, olisi neitikin sen kelpuuttanut itselleen.

perjantai 27. marraskuuta 2015

Koiralle pipoja


Malli: Koiran pipo
Lanka: Novita 7-veljestä
 

Joulumieli on ollut erinäisistä syistä tänä vuonna hukassa, mutta oon yrittänyt löytää sen. Käsitöiden kanssa myöskin hieman takkuaa, kun ei ole ollut ylimääräistä aikaa ja kaikki aika mennyt kaikkeen muuhun erinäisiin menoihin ja murheisiin.
 

 
Nämä koiran pipot tein jo pidempi aika sitten, ja nyt vasta sain ne siirrettyä blogin puolelle. Valkoinen pipo meni ranskanbulldogille ja pienempi chihulle... joka sattui olemaan harmikseni liian pieni (pienemmät puikot nähtävästi kutistaa yllättävän paljonkin). Noh, tekeillä on uusi ja isompi pipo, eiköhän se ennen joulua mene omistajalleen :) Aikaisemminkin oon tehnyt näitä pipoja, löytyy vuoden 2014 postauksesta. Toivottavasti puikot alkaisivat nyt enemmän sauhuamaan ja se kadonnut joulumieli löytyisi kaiken tämän harmauden keskellä.
 

 


 
 
Mukavaa viikonloppua kaikille!
 

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Vielä yhdet junasukat... Ja isänpäiväpohdintaa

Malli: Junasukat
Lanka: 7-veljestä Polka ja harmaa
Koko: 1-vuotiaalle

Tässä ovat vielä yhdet junasukat, jotka tein tätikän kullnamurulle. Varren langan sain siskoltani, joka häneltä oli jäänyt jämäkeräksi. Harmaa lanka löytyi omasta jämälankajemmastani. Hieman reilut näistä sukista tuli, mutta mahtuu ainakin pidempään ja hyvin toisetkin sukat alle.

Näin isänpäiväksi en valitettavasti ennättänyt omalle isälle neulomaan mitään. Sensijaan annoin hänelle lahjakortin, jota vastaan hän saisi pyytää jonkinlaisen neulomuksen itselleen. Toive tulikin samantien: sukat, joissa olisi kokonaan vahvistettu pohja. Meidän iskä kun tahtoo kuluttaa kaikki sukat heti päkiän ja kantapään kohdalta puhki. Väritoive oli jälleen niin ihanan iskämäinen, kuin että kunhan ei ole punainen! En tiijä, miksi meidän iskä ei pidä punaisesta. Se jääköön arvoitukseksi ;) Eiköhän sitä tule tehtyä meidän iskälle jotkut neutraalin väriset sukat, jotka käyvät vaikka sienimetsälle tai kalareissullekin!

Mukavaa isonpäivää kaikille iseille, olette ihania! <3

torstai 5. marraskuuta 2015

Kirjoneulesukat 1-vuotiaalle

Lanka: Janne Gjestal
Menekki: kolme kerää (vaaleanpunainen, viininpunainen ja valkoinen)
Puikot: 3,0mm

Pahoittelut näin alkuun, että kuvista tuli hyvin pimeät. Syksy ei ole ystäväni käsitöiden kuvausten suhteen, eikä tuota luonnonvaloa ole muutenkaan juuri riittänyt senkään vuoksi, että aurinko on ollut useampana päivänä pilviverhon takana piilossa. Uskoakseni kuitenkin kuvassa olevat lankamöykyt tunnistaa sukiksi ;)


Nämäkin meni tätikän pienelle prinsessalle. Toinen on niin ihanan pieni sirpukka, että sukkien tekeminen menee aina mututuntumalla ja kokeilemalla, mikä koko tytölle sopii. Nämä olivat ensimmäiset kirjoneulekokeiluni ja pääsin kunnolla tutustumaan lankadominanssiin. Ensimmäistä kertaa lankadominanssini meni aivan pieleen ja eikun kokeilemaan alusta. Lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen ja ohjekin oli niin helppo toteuttaa, että ensikertalainenkin tämän osaa! Tietysti vinkkinä, ettei kannata silmät väsyneenä yön pimeinä tunteina neuloa kirjoneuletta - meni itselläni purkuun useamman kerran, kun rivit hyppi silmissä. Janne-lankaakin kokeilin ensimmäistä kertaa, ja rakastuin! Lanka on ihanan pehmeää neulottavaa ja suorastaan liukui ihanasti puikoilla. Työ valmistui kuin itsestään, suosittelen Janne-lankaa ehdottomasti!

Mukavaa syksyn jatkoa, kohtahan se on jo joulukin käsillä <3

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Tiikeriperheelle tiikerisukat


Malli: Perussukat miehelle ja naiselle, lapselle junasukat
Lanka: Novita Viidakko ja valkoinen 7-veljestä

Siskoni ja hänen perheensä on auttanut meitä monessa mutkassa, kuten kun auto on kosahtanut tielle tai huoltomies nurmikkoa leikatessaan onnistunut linkasemaan kiven meidän auton ikkunan lävite. Heiltä on tuolloin saanut auton väliaikaisesti käyttöön, kun toisen pitää käydä töissä toisella paikkakunnalla ja toinen yrittää epätoivoisesti pitää arkea yllä kolmivuorotyön timmellyksessä. Lisäksi tätikän murunen oli villasukkia vaille, joten tekasin koko perheelle kiitokseksi villasukat. Tätikän kullanmurulla on taipumusta välillä murista ja äristä ja painattaa menemään. Liekö leikkii karhua vai mitä, mutta kyllä se nyt tiikerienkin ärjynnästä menee ;) Tassuja en alkanut erikseen tekemään, vaan päätin pitää tekemisen mahdollisimman yksinkertaisena.

Nyt ei ainakaan tämän perheen varpaita palele ja koko perhe voi yhdessä fiilistellä samanlaisten sukkien kanssa ;)

tiistai 20. lokakuuta 2015

Skootterin huppu kierrättämällä

 Malli: Skootterin huppu (oma pää)
Käytetty materiaali: kierrätetty vanha auton suojahuppu

Mieheni isä osti skootterin ja toivoi, että tekisin vanhasta auton suojahupusta skootterille uuden hupun. Miähä otin haasteen vastaan. Koko hupulle tuli olla 200x140x85cm. Mitat olivat noin mittoja ja otettu leveimmistä kohdista. Toiveena oli huppu, ulkonäöllä ei ollut niin väliä, kunhan ajaa asiansa.

Noh, ompelijana kuvailisin tällä hetkellä itseäni siten, että tehdään sellainen, mikä fiilis olisi. Eli sen näköinen huppu tuli. Kuva on otettu nopeasti kiireessä huppua sovitellessa. Käytännössä hupusta tuli kolmion mallinen päältäpäin: toinen sivu on ommeltu vain sivuilta kiinni ja toiseen kiinnitetty 85cm leveä jatkopala laatikkomaisesti. Alhaalle on tehty halkiot, jotta olisi hieman pelivaraa, mikäli renkaat ottavat jostain kohtaa kiinni.

Noh, huppu meni skootterin päälle ja se oli pääasia! Mikään kovin kaunis ilmestys se ei ole. Haasteita toi vanhan auton suojahupun leikkaukset, koska huppu oli tietysti ommeltu muotoonsa. Äidilläni oli naurussa pitelemistä, kun ihmettelin huppua ja leikkelimme sitä yhdessä ja miun suunnitelmat vaihtuivat lennosta nopeasti. Pitäisi varmaan tehdä joskus ihan kunnollinen suunnitelma, eikä muutella sitä kesken kaiken :D Olisin ehkä päässyt hieman helpommalla. 

Noh, mentiin jälleen inspiraation mukaan. Nyt oli selvästi tällainen fiilis ;)

maanantai 28. syyskuuta 2015

Suomen karu luonto on kaunista

Idea Pinterestistä.

Syksyn tullessa poltellaan täällä jälleen kynttilöitä. Kieltämättä syksy on kiehtova vuodenaika, sillä luonto muuttuu moniväriseksi ja tarjoaa paljon kaikenlaisia antimia aina marjoista sieniin. On myös kaunista, kuinka talvi tekee tuloaan ja kaikessa kylmyyden keskellä, Suomen luonto on karulla tavalla kaunis.

Siitä ja Pinterestistä inspiroituneena halusin tuoda sen karuuden sisällemme. Vanhempien pihamaalta löysin vaaleita kiviä, äidiltä sain kaksi isoa lasipurkkia ja itselläni oli jemmassa juutinnarua. Tigersistä ostin paketin lyhyitä, valkoisia kruunukynttilöitä. Niistä yhdessä syntyi kaksi kappaletta somisteita.

Kaikessa karuudessaan niin kaunista ja mieli lepää.

PS. Kynttilöitä kannattaa aina vahtia, eikä niitä saa jättää palamaan itsekseen. Kynttilöitä kannattaa polttaa niille sopivissa alustoissa ja materiaalit eivät saa olla herkästi syttyvää. Seurasin näitä purkkejakin, eivätkä ne kuumentuneet niin, että lasipurkit olisivat vaarassa räjähtää. Tämä oli siis turvallista.

tiistai 22. syyskuuta 2015

Kun pienestä tytöstä kasvaa iso tyttö

Viikonloppuna juhlittiin tätikän murun 1 wee synttäreitä. Tuntuu uskomattomalta, miten nopeasti aika meneekään: vastahan sitä odotti jännittyneenä, milloin tämä ihana rakkauspakkaus syntyy ja piti pientä vauvaa sylissä ja kuunteli pientä tuhinaa. Nyt tämä pieni ihanuus ottaa jo askeleita ja tulee nujuamaan tätikän jalkoihin ja pyrkii syliin. Tätin syli on tietysti aina avoin pienelle ihanuudelle <3 

Mansikkainen juustokakku. Koristeet sokerimassaa ja maalattu elintarvikeväreillä.
Siskoni kanssa alettiin omasta mielestämme ajoissa suunnittelamaan synttäreitä, mutta lisäaika olisi ollut tarpeen! Viikon ainaka useampana iltana, töiden jälkeen, tehtiin 3h ajan kakun koristeita ja leivottiin. Välillä onnistuen, välillä epäonnistuen. Urakka oli hurja, mutta saatiin kaikki ajoissa tehtyä. Samalla siinä vahdittiin tätä synttärisankaria ja siinä onkin sitten omanlaisia haasteita, kun tässä pienessä ihmisessä riittää virtaa kuin pienessä kylässä! Se energia olisi tätikälle ainakin tervetullut ;)

Mansikkatäytekakku. Koristeet sokerimassaa.
Koska Duplot ovat nyt niin popjuttu, vein tietysti tytölle lahjaksi uudet Duplot. Samaan pakettiin tein tytölle vielä pöllön, jonka "korvaan" kiinnitin pienen nauhan. Nauha solmittu rusetille. Tätikän tyttö otti pöllön heti omakseen ja halasi sitä iloisesti. Hellyyttävä hetki <3

Ohje on jälleen Miran käsialaa Prinsessajuttu-blogista.
Pieniltä kommelluksilta ei kuitenkaan vältytty leipomusten ja koristeiden kanssa: kakkujen teko onnistui kyllä, mutta ne kakkukoristeet... Ensinnäkin, tilasimme siskon kanssa pinkkiä tomuväriä, joka oli enemmänkin pronssin värisiä. Otimme siis suunnitelma B:n käyttöön ja maalasimme kukat vaaleanpunaisiksi elintarvikevärillä. Toiseksi: tein mariannemarenkeja, jotka syystä X lässähtivät, vaikka tein ne ohjeen mukaan. Kolmanneksi: pursottamisesta ei meinannut tulla mitään, koska mariannerakeet tukkivat tyllat. Vielä viimeisimpänä, mutta ei vähäisempänä: mariannemarengit eivät kunnolla kuivanneet uunissa, osa kuitenkin oli pelastettavissa. Emme saaneet ihan marenkeja, ennemminkin mariannemarenkinappeja ;)

Mukavat synttärit kuitenkin saatiin vietettyä ja nyt tämä tätikkä pääsee hieman huilimaan. Flunssa on tehnyt tuloaan jonkin aikaa ja nyt nukutaan nenäliinapaketti kainalossa. Vielä sentään kykenee olemaan töissä, katsotaan, käykö olo vielä pahemmaksi. Poskiontelot huutaa hoosiannaa ja päänsärkykin on tuttua. Onneksi ei ole vielä vienyt ruokahalua, sillä noudatan tällä hetkellä tarkkaa ruokavaliota enkä halua siitä poiketa. Liikuntaharrastukset sen sijaan saa nyt odottaa..

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Lomalta paluu arkeen

Nyt kun on se kesälomakin saatu virallisesti pidettyä, voi toivottaa syksyn hyvillä mielin tervetulleeksi! Se tosin jo ilmoitti tulostaan viimeisille lomapäiville, kun heräsin kurkku kipeänä ja koko päivän kestävällä päänsäryllä. Sen kaveriksi ilmaantuikin sitten rutisevat korvat ja äänikin melkein lähti. Ei sentään lannistuta, vielä ei sentään olla siinä kunnossa, etteikö töihin pääsisi.

Ohje pöllöleluun vaunuihin löytyy täältä.
Viimeisinä lomapäivinä sain valmiiksi ystävälleni S:lle pöllöisen vaunulelun. Väreiksi hän toivo harmaan ja turkoosin, joten pöllöjä tuli tilauksesta. Nämä pääsivät vauvalahjaan, jonka vein ystävälleni S:lle viikonloppuna. Ja aivan ihana pieni tulokas olikin, pääsi nuuhkuttelemaan ihanaa vauvatuoksua ja kuuntelemaan ihania vauvaääniä. 

Pöllö oli jo aikaisemmin julkaistu täällä. Ohje Prinsessajuttu-blogin käsialaa.
Vein ystäväni P:n 1-vuotiaalle lapselle myöhästyneen synttärilahjan, kun en päässyt osallistumaan synttäreille henkilökohtaisten syiden vuoksi. Lahja tuli hieman myöhässä, mutta päätyi uudelle omistajalleen. Pöllön olin tehnyt ilman nauhaa jo aikaa sitten. Lisäsin pöllöön jälkikäteen "handmade with love <3" -nauhan ja kiinnitin sen tiukasti napilla.


Loman viimesenä päivänä lähdimme porukalla syksyiseen metsään. Samalla saimme syödä mahamme täyteen mustikoita ja puolukoita, joita löytyi metsästä vielä kuinka paljon.

 

Oikein mukavaa syksyn alkua kaikille! :)

torstai 10. syyskuuta 2015

Lappuhaalarit pienelle tulokkaalle

 
Malli: vauvan lappuhaalari, omasta päästä
Koko: 50cm
Tarvikkeet: Bommix Bamboo harmaa (n. 2 kerää), napit

Ihana työkaverini soitti ja pyysi tekemään pienelle, vastasyntyneelle, vajaa 50cm tulokkaalle lappuhaalarit. Väritoiveena oli harmaa ja lanka, jossa olisi puuvillalankaa. Selvitin netin ihmeellisessä syövereissä, mikä puuvillalanka olisi paras pienelle. Suositeltiin bambulankaa, koska se on hygienisempää ja olihan lanka huomattavasti pehmeämpää kuin peruspuuvillalanka. Tein tilauksen Lankamaailmalle ja muutaman päivän kuluttua tilauksesta langat saapuivatkin.


En löytänyt valmista ohjetta lappuhaalareille, joten miun piti turvautua omaan päähäni ja käyttää apuna 50cm bodya. Ystäväni auttoi sen suhteen, minkä mittaiset jalat noin 50 centtisellä pienokaisella on.


Banbulanka oli siitä haasteellista neulottavaa, että lanka rispaantui ja lanka ei kestänyt kovinkaan monta purkamista. Lisäksi pinnasta tulee eläväisempi kuin esim. villalangasta. Lappuosiosta ei tullut niin jämäkkä, kuin olisin toivonut, mutta se sai tuollaisenaan kelvata. Reunat vahvistin virkkauksella. Lappuhaalarin henkselit virkkasin kiinteillä silmukoilla. Nappeina toimi Tiimarin loppuunmyynnistä löytämät isot vaaleansiniset napit. Tietysti lahkeeseen tuli merkki, että työ on käsintehty, tietenkin.


Työkaverini tuli samantien hakemaan haalarin, kun ilmoitin sen olevan valmis. Työkaverini yllätti miut positiivisesti ja toi miulle ihanan paketin Lorealin, Maybelinen ja Lorealin tuotteita. Joko miä kerroin, miten ihana työkaveri miulla onkaan? Harmi, kun ei saa tehdä töitä yhdessä päivittäin! 

PS. Edelleen lahjasta mykistynyt!

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Kuumavesipullo hääparille

 Malli: Kuumavesipullon päällinen, oma pää
Lanka: 7-veljestä musta ja valkoinen
Menekki: unohtui mitata, kuten kokokin..

Hyvä ystäväni sanoi "Tahdon" 21.8.15 kauniissa maisemissa, kauniissa säässä. Hääparilla oli toive, että häälahjaa he eivät tarvinneet vaan jokainen voisi sen rahan käyttää ravintolassa itseensä. Miä ilmoitin jo heti alkuun ystävälleni, etten pysty olemaan antamatta mitään ja sain luvan antaa edes jotain itsetehtyä heille.

Kuumavesipullon päällinen takaa.

Aikaisemmin ystäväni kanssa oli ollut puhelimessa puhetta kuumavesipullosta. Kuumavesipullo toimii hyvin kivunhoidossa, rentoutumisessa ja muuten vain vaikka kylmän pedin lämmittämisessä. Päätinkin antaa kuumavesipullon hääparille häälahjaksi, heille, joilla oli jo kaikkea. Neuloin pulloon uuden päällisen ja pidättäydyin "vähemmän on enemmän" ajatuksessa.

Lämmittäköön tämä pullo heitä, jos jostain syystä olo tuntuu joskus viileältä, ja antakoon se rakkauteen lisää roihua ;)

lauantai 5. syyskuuta 2015

Liebster award

 

Kiitos Nemiran nurkkauksen Nemira haasteesta!

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä blogisteille.
 
Tällä erää heittäydyn hieman "tylsäksi" enkä haasta ketään. Sen sijaan, jos koet tämän haasteen olevan kuin sinulle tehty, niin osallistu ihmeessä haasteeseen ja haasta itse itsesi ;) Kysymyksetkin saat itse muokata itsellesi ja blogiisi sopiviksi! Käyhän samalla kurkkaamassa Nemiran blogia, jossa on ihani ja monipuolisia käsitöitä. Silmääni pisti heti viimoisimmissa postauksissa olevat ihanan, herkullisen hempeät säärystimet <3
 
Ja nyt itse kysymyksiin:


1. Lempi ruokasi?
Aikaisemmin olisin vastannut lasagne, mutta nykyisin oon tykästyny kaikenlaisiin texmx-ruokiin.
2. Taloutesi koostuu mistä?
Samassa taloudessani kanssani asuu mies ja koira.
3. Paras lapsuuden muistosi?
Parasta lapsuudenmuistoa on vaikea nimetä, koska ei ole olemassa vain yhtä parasta. Varmaan ne perheen kanssa vietetyt yhteiset ajat näin yleensäkin.
4. Autio saari ja viisi tavaraa mukaan?
Aurinkovoimalla toimiva tabletti, lankakerä ja sukkapuikot, aurinkovoimalla toimiva puhelin ja sakset.
5. Mansikka, Mustikka, Puolukka vai Vadelma?
Mansikka <3
6. Millaisessa talossa asut?
 Tällainen pieni yksiö, missä asutaan kaikki sulassa sovussa. Isompaa asuntoa on suunnitteilla, jahka päästään sinne asti ;)
7. Lempi tuoksusi? (joko hajuvesi tai muu tuoksu josta pidät:)
 Hajuvesissä on niin monta hyvää tuoksua, mut jos lähtee etsimään ihan ihan kukkien tuoksua luonnosta, niin se olkoon sireeni.
8. Omistatko käsityö henkisiä ystäviä?
En voisi sanoa omistavani. Mutta ystäväpiirissäni on muutamia, ketkä myös harrastavat käsitöitä.
9. Tuhlaatko koskaan liikaa rahaa käsityötarvikkeisiin, ihan vaan "vahingossa"
No liikaa ja liikaa.. Mielestäni en kuitenkaan osta ihan yltiöpäisesti mitään. Kaikki tulee kuitenkin tavalla tai toisella käytettyä. Ehkä noi langat on se heikkous ja niitä on useampi kerä odottelemassa.
10. Löytyykö kotootasi läjäpäin lankoja tai kankaita vuosien takaa "jemmasta"
Kröhöm.. Niin ne lankajemmat! Mies vastaisi tähän kyllä, miä taas vastaisin luonnollisesti ei ;)
11. Minkä käsityön sait viimeksi valmiiksi?
Kuumavesipullon päällinen.

 

perjantai 4. syyskuuta 2015

Blogin puolella hiljaista, käsityö rintamalla kyllä tapahtuu hiljalleen

Nyt täytyy todeta, että hieman hävettää.. En ole saanut julkaistua yli kuukauteen blogin puolelle juuri mitään. Olen muka ollut "liian kiireinen". Käsitöitä kyllä olen saanut tehdyksi ja useimpia aloittanutkin, mutta tänne blogin puolelle siirtäminen on jäänytkin puolitiehen.

Aloin miettimään, että miksi en saa mitään valmista aikaiseksi, vaikka tekemistä kyllä olisi. Tuijottelin sukkapuikkojani ja lankakasojani, mutta en saanut tartuttua tuumasta toimeen. Kyjy2015 oli myös menossa. Sitten se jotenkin selkeni: koska olin ilmoittautunut tuohon Kyjy2015 ja tietyt työt piti aloittaa määräaikaan menneessä, en saanut mitään aikaiseksi. Jotenkin koko homma meni suorittamisen puolelle. Jätin siis koko leikin kesken ja totesin, että miun on parempi tehdä näitä töitä ihan oman sen hetkisen fiiliksen pohjalta. Lisäks aina väliin voi tulla muutama tilaustyö, jota innostun sitten tekemään. Ja en oikein osaa aloittaa useita eri töitä, koska oon yleensä aloittanu työn ja tehnyt sen sitten loppuun. Ehkä senkin takia ei ole ollut mitään valmista, kun useampi työ on kesken (mutta ei siltikään vaadittuja 20!).

Nyt kuitenkin sain hiljattain tilauksen pienistä housuista vajaa 50cm pienokaiselle. Etsin bambulankaa suosituksesta, ja koska en sitä kulmiltani löytänyt oikean värisenä, tein tilauksen Lankamaailmalle. Sieltä sainkin parin päivän päästä paketin, noudin sen tänään. Siellä oli Bommix Bamboo odottamassa harmaana, ja tilasin muutaman herkullisen värin Janne-lankaa sukkiin.

 

Vaikka kesälomani vasta on puolessa välissä, jouduin toteamaan, että syksy yllätti miut tänä vuonna täysin. Lehdet lentelee ja sää on viileä. En kuitenkaan valita, koska sää on mitä ihanin neulomiseen: kädet ei hikoile eikä kämpässä ole kuuma. Jaksaa siis tehdä muutakin kuin vain maata aloillaan! Täällä on aloitettu jo kynttilöiden polttaminen ja nautitaan pimeistä illoistakin. Joten jospa täältä alkaisi taas pikkuhiljaa putoilemaan jotakin valmistakin.

Joko siellä nautitaan pimenevistä illoista ja puikkojen kilinästä?

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Rakkaudesta rukkiin


Tämän rakkauden löysin sattumoisin FB:n kirpputorilta. Oon jonkin aikaa katsellut rukkeja, huokaillut ja haaveillut, että joskus miä sellaisen omistan. Haaveillut, kuinka pääsisin talven hämärässä kehräämään lankaa. Usean kerran oon sanonu tekeväni koirastamme rukkaset - siis koirankarvalangasta. Nyt sitten tämä ihanuus sattui kohdalleni pilkkahintaan, ja miun oli pakko käydä hakemassa tämä yksilö kotiin.

Ja mikä parasta: tässä rukissa on melkein kaikki osalt tallella ja se käy ihan kehräämiseen! Ei siis olisi pelkkä koriste-esine. Hieman tarvitsee paikoitellen liimaa ja pientä ehostusta, että rukki voi toimittaa taas täysillä virkaansa. Isäni kun on näppärä käsistään, jätin hänelle ehostamisen. Iskä kun osaa tehdä sen niin, että kunnioittaa vanhaa esinettä.

Ja eikä sekään riittänyt: iskä alkoikin kertoa, kuinka rukki toimii ja miten lankaa kehrätään! Ei siis tarvitse etsiä lukuisia kirjoja tai mennä kursseille, vaan iskä voi opettaa miua kädestä pitäen kehrämään lankaa <3 Täytyy sanoa, että aika ihanaa!

Ainoa pieni harmitus on, ettei kyseinen ihanuus meidän pienen pieneen asuntoon mahdu - ainakaan vielä. Sen aikaa se saa olla vanhemmillani ja miä voin tämän kotiutumista uotellessa alkaa keräämään koirastamme karvoja talteen. Hitaasti, mutta varmasti koiran karvan kerääminen etenee, mutta vielä miä sen lankakerän siitä saa!

Ainakin aiheesta lukiessani oon törmänny, että pohjavilla olisi sitä parasta, ilmeisesti. Meidän koira ei pohjavillaa omista, mutta koiramme karva on muuten hyvin takkuuntuvaa (lue: huopuvaa) sorttia. Karva on hyvin pumpulimaista ja koirastamme tehdyt lapaset olisivat varmasti erittäin lämpimät. Soveltuisikohan koiramme karva ihan leikattuna sellaisenaan kehräämiseen?

Oletteko te lukijat kokeilleet koiran karvasta tehdä mitään? Entä oletteko kokeilleet kehrätä itse lankaa?

Pöllö huhuilee jälleen

Lanka: Novitan miami vadelma, valkoinen ja Kotiväki musta

Hu-huu! Hu-huu!
Iltataivas tummentuu,
kuusen latvaan kipee kuu.
Pöllö huhuu:
"Hu-huu! Hu-huu!"
Iltataivas tummentuu,
kuusen latvaan kiipee kuu.

Kyseisen lorun alkuperää en osaa sanoa, mutta muistan, että se luettuun miulle onnittelukortista, kun olin kerhoikäinen. Kortti on edelleen miulla tallessa. Vaikkei loru olekaan sen kummallisempi, niin jotenkin se jäi pieneen mieleeni hyvin jännittävä loruna.

Ja koska pöllöt ovat lähellä sydäntäni, niin tätikän kullanmuru saa jotakin pöllöaiheista näin syntymäpäivillään. Äitihän tämän lahjan jo tietää, joten ei haittaa, että se blogissani aikaisemmin vilahtaa. Tyttö on onneksi vielä niin pieni, ettei hän ymmärrä Internetistä mitään, joten ei näe lahja etukäteen!

Tein tämän suloisen pöllön jälleen Prinsessajuttu-blogin ihanalla ohjeella. Tälle pöllölle ei tullut nyt mitään pitsiä, mutta jospa se jossakin välissa sattuisi sellaisetkin saamaan vielä ennen pakettiin menoa. 

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Hellehattu pienelle tytölle

 
Kenelle: n. 1-vuotiaalle kummitytölle
Lanka: Novita kotiväki vaaleanpunainen ja Novita Miami vadelma

Vaikka tänä kesänä ei kamalasti noita helteitä olekaan ollut, niin isolippainen hellehattu ei varmaan tee kellekään pahaa? Siskoni toivoi tytölleen hellehattua ja miä ryhdyin tuumasta toimeen. Useamman kerran hellehattua tein, purin ja kerin, purin ja kerin, kun hattu ensimmäisellä kerralla mahtui jopa miunki päähän. Lopulta sain tehtyä hatun pieneen päähän sopivaksi.

Tein hatun pylvässilmukoilla kiinteiden silmuiden sijaan. Hatusta tuli joustavampi ja sen tekokin oli nopeampaa useamman purkamisen ja kerimisen jälkeen. Hattuun tein pienen perhosen koristeeksi. Ohjeen perhoseen sain FB:n käsityöryhmästä.

PS. Kun Jouluyöstä Juhannukseen meni mönkään, enkä ennättänyt kaikkia töitä tehdä valmiiksi, siirryin siitä sitten Löysäpipoisten UFO (UnFinished Objects) -rinkiin. Samalla liityin myös Juhannuksesta Jouluyöhön, joten katsotaan, saanko sen päätökseen. Työt pitäisi ilmoittaa nyt ensi kuun loppuun menneessä ja aloittaakin, o-ou. Kiirus tulloo, mut katotaa, mitä siitä tulloo!

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Marenkikesä

 

Kesäloman kunniaksi (tai tässä tapauksessa sen päättymisen kunniaksi) tekaisin illalla marenkeja. Aikaisemmin en oo niitä kokeillut tehdä, mutta eivät ne sentää niin vaikeita ollut, kuin mitä luulin! Ensimmäisiksi kokeiluksi yllättävän hyviä. Nyt niitä voi aina silloin tällöin popsia makean himoon tai käyttää koristeena.

Ihan kuin olisin pitänyt tästä blogin kirjoittamisesta jonkinlaista lomaa, kun ei ole noita postauksia vähään aikaan taas tullut. Ei ole suinkaan ollut mitenkään tarkoituksen mukaista. Käsitöitä oon kyllä tehnyt, mut mitään valmista ei ole oikein syntynyt. Nyt valmiita töitä on alkanut syntymään ja on jotakin, mitä esitellä.

Kesä on ollut meillä päin ainakin sateinen ja välillä aurinkokin paistanut. Tosin en valita, koska yöllä on ollut sentään viileämpi nukkua kun ei ole kunnon helle! Aamusta näytti, että vettä tulisi taivaan täydeltä, mutta nyt tuolla aurinko jo pilkahtelee mukavasti. Eikun auringosta nauttimaan!

Mukavaa kesänjatkoa!

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Sinä loukkasit minua

 
 
Tipulassa -blogi aloitti Sinä loukkasit minua -kampanjan, johon halusin itsekin lähteä mukaan. Toistaiseksi olen itse säästynyt negatiivisilta ja trollaavilta kommenteilta, mutta on ikävää lukea niitä muiden blogeista. Myöskin FB:n maailmassa näitä ikäviä kommentteja tulee erilaisissa ryhmissä, eivätkä nekään ole kovinkaan mukavaa luettavaa. Eriävän mielipiteen saa sanoa, mutta on aina eri asia, miten asian ilmaisee. On surullista, miten ihmiset käyttäytyvät Internetissä. Siksi jokaisen tulisi muistaa ne hyvät käytöstavat myös Internetissä, muistutetaanhan niistä Internetin ulkopuolellakin. Kiusaamista on muutenkin paljon tässä maailmassa, joten voitaisiinko jättää ne ilkeät kommentit kokonaan julkaisematta?
 
Seuraava on lainaus Tipulassa-blogista:
 
Arvosteletko kaupan kassajonossa muiden ruokaostoksia ja ulkonäköä? Kommentoitko leikkipuistossa vanhemmalle, miltä tämän lapsi näyttää? Kerrotko kanssaihmisille, kuinka rumia, ällöttäviä ja vastenmielisiä he ovat? Kehotatko ostarilla pyörivää nuorta tekemään itsemurhan?
"Vitun kaksnaamainen pullukka huora! Tajuutsä et kukaan ei lue sun blogii koska oot niin säälittävä, etkä saa ikinä munaa tolla naamalla ja parempi jos vaa tekisit jotai tolle naamalles... painu sinne vittuun mistä tulitki ja kato peiliin ja jätä ne pullat yms. pois ihan suosiolla. Oot sairas ja lihava lehmä! ammu ittes!"

""Kateelliset muuta keksi." väitätkö että joku olisi sinulle kateellinen? :D sinun elämässäsi ei ole mitään kadehdittavaa tai ihanteellista. Ruma, Läski, loismatonen joka kuluttaa yhteiskunnan rahoja."

"sun muodoillas et oo voinu sairastaa anoreksiaa, oot säälittävä huomiohuora jolla ei ole yhtään ystävää ja joka baarissa istuu yksin nurkassa turpa kiinni"

”Mietin kuvia katsoessa, kuinka Eve on tosi pullukka. Olet kertonut syömis ongelmista hänen kanssaan. Ei hän kyllä näytä yhtään siltä ettei ruoka maistu. No, tietty jos annat makeita välipaloja asia saa toisen näkökannan. Silloinhan ruoka ei enää maistu ja lihominen on taattu. Eikö neuvolassa jo puututa asiaan? Ylipainoinen lapsi noin varhaan on kyllä lihava nuori/aikuinen.” (Kyseessä on normaalipainoinen vauva.)

”Usein sanotaan, että geenien sekoittaminen tuottaa terveitä jälkeläisiä. Aina se ei kuitenkaan näy sattuvan kohdalle." (Kirjoittajan lapsen vammaisuudesta.)

"Vittu oot nolo tapa ittes"

"ootko harkinnu itsarii? Jos oot ni mitä sä tääl enää oot?"

Ilkeät kommentit loukkaavat myös netissä. Me toivomme asiallista kommentointia blogeihin.

A girl with too many pictures - Ai karkkii! - Aiatar - Aikuistumiskipuja - All hearts are wonderful - Alusta loppuun - Am I Invited - Annun elämä uusiksi - Arkilove - Ave Katriina - By Tinja Katariina - Elämänilon alkulähteillä - Elämää hetkessä - Elämää pyörätuolista käsin - Emilia Christine - Enni Heidi - Ennin kengissä - Erin Linnea - Essi Maaninka - Fifty Ways - Garden Of My Dreams - Haaveilen kaikesta - Haaveita ja oikeeta elämää - Harmaa ja muut iloiset värit - HeioonJenna - Hulivilini - Ida Parviainen - Ihanan karmea - Ikimuistoista - Inku-chanInspiraation vietävänä - Inspiration  - Jemppuu - Jenni's Lullaby - Kaaosta ja kukkamekkoja - Kadun aurinkoisella puolella - Kaiken takana on äiti. - Kat von Yvon - KIDULT - Kitujainen.com - Kolme pientä porsasta - Kommammaa - Kotiäidin elämää - Kouluta Ite Paremmin - Kun äiti kelaa - Kuvastin - Käenpesä - Lady of The Mess - Leveämmin hymyilevä perhe - Chasing Happiness - Life à la Annika - Life is an illusion - Lifestyle by Maiju Kristiina - Love yourself first - Loyal Companion - Maalia kohti - Mammalaiffii - MammaMiia - Mansikkatilan mailla - Marika's - Marjukka Katariina - Meidän Pieni Ryyni - Mieleni on maalaus - Minäkö keski-ikäinen? - Moonika Kristiina - Munakoisoni ja minä - My fairytale - My life, with love Alesya - Nani - Be yourself - Napsahduksia - Natalia - Never Give Up - Nightwish Diamonds - Nuori ajattelija - On my way - Operaatio Äiti - Optimismia ja energiaa - Outi's life - paint my house BLACK - Paiqo - Perhosia masussa - Petran; Minä ja me - Piaeliina - Pieni Lintu - Pieni Hento Ote - Pikku Bambin Blogi - Pinkit korkokengät - Privaattikamaa - Rakkaudella Hannele - Reborn Beast - Rouva Y - Ruusumäki - Ruusun tuhkaa - Saijis - Smagatsoff - Something different by Emilia - Spread your wings - Style and jewels - Syvältä - Taloni maalla - Tassuttelijan päiväkirja - Teijan Kauneus Blogi - The Blind Leap - The Diary of Mariella Elisabeth - The World According to Jani - Thinking out of the box - Thrill Me Tonight - Tipulassa - Touch the sky - Tuulanneli - Unelmia jahdaten - Unelmiin tai sinne päin - Vilhelmiina Lyydia - Villa Tuta - Vähäx vaikeeta? - Waldgeistory - Weekend Chic - Virtuaali Moleskine - XL elämää - Zeninan - Äiti ja melukylän lapset - Äiti on vihannes - Äiti yrittää

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Yhden illan nopea rojekti saksille

Malli: Kotelo saksille (ohje päästä).
Tarvikkeet: pöytätabletti, huopaa, lankaa ja neula.

Olen netissä nähnyt toisilla käytössä kurkisaksia. Näin samantapaiset Tigersissä ja päätin kokeilla niitä käsitöihin, sillä moent sanoivat niidenkin saksien olevan ihan hyvät. Ja hyvinhän nuo leikkasivat pienet päättelylangat poikki ja kärjetkin ovat pienet ja näppärät.

Kotelot edestä ja sakset sisällä.

Ostin saksia kahdet kappaleet (joista toiset ovat tällä hetkellä hyvässä paikassa nimeltä jemma). Ajattelin tehdä yhden illan projektiksi saksille pienet säilytyskotelot, jotta ne kulkevat kätevästi mukana. Leikkasin IKEAn muovisista tableteista pienet kovikkeet koteloille ja leikkasin huovasta kappaleet kovikkeiden päälle. Ompelin kappaleet kiinni toisiinsa muovin reunoja pitkin käsin toisen nelinkertaisella ohuella langalla ja toisen juutinnarulla. Lopuksi ompelin kolmannen, hieman lyhyemmän kappaleen kiinni läpysköille, ja tasku oli valmis.

Kotelot takaa.

Toisesta säilytyskotelosta tuli hieman liian pitkä kyseisille saksille, mutta kelvatkoon tuollasena nyt sitten. Kaikesta huolimatta noista tuli aika kivat ja koteloita voi vielä jälkikäteen vähän koristella, jos mieli tekee, vaikkapa napeilla.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! :)

maanantai 18. toukokuuta 2015

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan?

 
Lanka: 7-veljestä

Joskus miä onnistun buukkaamaan itselleni aivan liikaa tekemistä. Joskus olen myös mestari siinä. Nyt onnistuin joulun alla tekemään itselleni tempun terävän ja buukkaamaan itseni aivan täyteen.

Miun oli tarkoitus tehdä iskälle joululahjaksi kauluri, kun edellinen kauluri oli iskälleni niin mieluinen, ja toivoi toista kauluria itselleeni. Iskä sanoi, että hän malttaa kyllä kauluria odottaa, kun kerroin, etten mitenkään ehdi sitä jouluaatoksi tekemään (iskä on aika kultainen ja ymmärtävainen - ja tässä tapauksessa aika pitkähermoinen!). Nyt vasta, kun lumet ovat sulaneet ja jäätkin jo kadonneet, sain kaulurin tehtyä ja toimitettua meidän iskälle. Kaikesta huolimatta iskä oli tyytyväinen ja odottelee nyt ensi talvea ja järvien jäitä saapuvaksi.

Työ on osa JyJu-15 -projektia. Valitettavasti miä varmaan joudun JyJu-15 suhteen heittämään kohta pyyhkeen kehään, koska keskeneräisiä töitä on paljon ja aikaa liian vähän. En mitenkään ennätä saamaan kaikkea valmiiksi. Elämäntilanne on tällä hetkellä hyvin hektinen ja varmaan uusia tuuliakin voi olla luvassa, joten jostakin se on tingittävä. Projekti on kyllä mukava, ja vaikka tämä jäisikin miulta kesken, aion ehdottomasti kokeilla joku kerta uudelleen, kun aikaa on enemmän!

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Vaunuinen pöllölelu oli myytävänä

Lanka: Novita miami harmaa, turkoosi ja valkoinen
Mitat: sopivat hyvin Emmaljungan vaunuihin, n. 48cm,
mutta nyöritys jätetty pitkäksi, jotta sen voi itse säätää vaunuihin sopivaksi
Kiinnitys: pidikkeet mukana

Tein tämän pöllöisen vaunulelun tilauksesta eräälle henkilölle. Olimme sähköpostitse paljon yhteyksissä ja informoin häntä työn edistymisestä. Hieman aikatauluni venähti, koska käyn kokopäiväisesti töissä ja teen myös lisäksi ylitöitä, ja henkilokohtaisessa elämässäkin sattuu ja tapahtuu tällä hetkellä paljon. Pidin kuitenkin työntilaajaa ajantasalla työn edistymisestä ja laitoin myöskin kuvaa, että kyseinen työ on todellakin tekeillä.

Kun oli aika laittaa kirje postiin ja maksun aika, viestit alkoivat loppua. Kun sain yhteyden, pidin viivytyksen syytä hyvänä ja sovimme, että odottelen sen verran, että henkilö pääsee paremmin Internetin äärelle. Odottelin viikon, odotin toisen viikon. Yli kuukauden odottelun ja uusien viestien jälkeen jouduin toteamaan, ettei kyseinen henkilö enää vastannut viesteihini. En tiedä syytä, miksi viesteihin ei vastattu. Kuitenkin harmitus jäi, sillä kyseinen työ on tehty tilauksena ja itselläni ei sillä tällä hetkellä tarvetta ole. Tietysti oon nähnyt aikaa ja vaivaa työn eteen. Olen silloin tällöin tehnyt tilaustöitä tuntemattomille ja muuten heidän kanssaan on kaikki sujunut hyvin ja kuten pitääkin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kaikki ei mennyt kuten pitää. Jokainen, joka tekee käsitöitä ja tietää tunteen, kun teet jotakin tilauksesta ja maksun hetkellä ei yhteyttä enää saadakaan, tietää, miten ikävää se on. Ehkäpä vastaisuudessa taidan tehdä niin, että maksu ensin ja sen jälkeen alan tekemään työtä? Vai miten te lukijat olette tilaustöitä tehdessänne tehneet?

Mutta jos satut tuntemaan, että tämä kyseinen pöllöinen vaunulelu sopisi teille ilahduttamaan pienoista tulijaa, niin ota ihmeessä yhteyttä tänne päin! Tämä pöllöperhe on nyt kaupan, ja hinta on sama, minkä sovimme edellisen ostajan kanssa eli 12,20e sis.postikulut, materiaalit ja tekopalkan. Olen pakannut työn niin, että se mahtuu postiluukusta sisään, ja saat sen siis kotiovellesi asti! Jos profiilia klikkaa, pystyy sieltäkin kautta laittamaan minulle viestiä. Jos jotain ongelmaa esiintyy, niin laita kommenttia ja palataan asiaan.

Tämä on myyty onnelliseen uuteen kotiin ilahduttamaan pientä tulokasta! :)

torstai 16. huhtikuuta 2015

Tennareita pukkaa!

Malli: Jaana Elon tennarisukat
Lanka: Novita 7-veljestä
Koko: 35/36

Tein siskolleni synttärilahjaks tennarisukat. Synttärit menivät jo. Helmikuussa. Kyllä. Nyt ne vasta ovat valmiit! Noh, koska jokaiseen työhön liittyy jonkinlainen tarina, niin liittyy myös näihin sukkiin. Tein aluksi sukista liian pienet. Sukkaosahan oli tietenkin sopiva, mutta sukista tuli pienet noiden sivuraitojen vuoksi (tein siis raidoista liian lyhyet) ja uusiksihan ne menivät. Nyt sukat on korjattu, vaikka tosin ne vieläkin odottavat tuossa pöydällä korjattuina, että saisin ne kiikutettua takaisin siskolleni.

Ei se mitään, siskoni ilahtui sukista kovasti, vaikka joutuikin niitä nyt sitten odottelmaan jonkin aikaa. Mut eikös hyvää kannatakin aina odottaa? Sukkien ohje oli oikein helppolukuinen ja selkeä. Ainoa asia, mikä tökki, oli oma mielentilani ja jostain syystä yksityiskohtien tekeminen vaikutti työläälle. Ehkäpä se johtui siitä, että halusin nähdä jo lopputuloksen ja tiesin, että siskoni tykkäisi näistä. Taisin olla liian kärsimätön ja hätäinen, ja siksi näiden kanssa sattui pienoinen "kömmähdys". Ja sen verran tunnustan, että olin laiska (lue: menin sieltä, mistä aita on matalin), ja nyöritin vain langat keskenään, jotta sain sukkiin nauhat. Mutta kivathan noista tuli näinkin.

Nyt on siskollani omat tennarisukat. Ja kyllä, vien siskolleni mahdollisimman nopeasti, jahka muulta elämältäni ennätän. En nyt ihan heti taida tehdä toisia tennarisukkia. Pitää odotella, että aika kultaa muistot ja sitten uusien ihanien tennarisukkien kimppuun!

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Vaaleanpunainen tuubihuivi pienelle tytölle

Lanka: Novita Miami, 1 kerä
Pituus: n. 1m, silmukoita 22 puikolla

Prinsessajuttu-blogissa oli aivan ihana ja yksinkertainen tuubihuivi tehty pienelle tytölle. Tein huivin pipon kaveriksi puoli vuotiaalle siskon tytölle. Huivi voi vielä olla hieman epäkäytännöllinen ja liekö kestää pienen vipeltäjän vauhdissa mukana, mutta onhan huivi käyttöiältäänkin pitkäaikainen. Ja onneksi tein vahingossa hieman liian ison pipan tytölle, niin nyt on sävysävyyn huivikin vaikka ensi vuodeksi ;)

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Pipoja koiralle

 Malli: Koiran pipo
Lanka: Musta-valkoinen Novita 7-veljestä ja
turkoosi Novita Miami

Työkaverini pyysi chihulleen muutaman pipon lisää, koska chihu oli niin ihastunut aiempaan pipoonsa. Olihan se mukava ulkoilla, kun ei korviin käynyt kylmä tuuli. Toiveena oli musta pipo villalangasta sydämellä ja puuvillainen pipo sydämellä. Meidän neiti sai taas olla vähä mallina, että pipoista tuli sopivan kokoisia. Aiemmin tein harmaita pipoja chihuille työkavereille, nämä ovat samalla mallilla toteutettu.


Ja kuten kuvista näkyy, niin meidän neiti ei edelleenkään sulata sitä, että pitäisi pipoa! Onneks koiratkin on erilaisia ja toiset ovat niistä innoissaan ;) Saas nähdä, miten innoissaan tämä kyseinen chihu näitä taas suussaan kanniskelee, kun kuulee sanan "ulos".