perjantai 21. helmikuuta 2014

Keksileimasimien kokeilua

Ostin Ranskan matkalta keksileimasimia, joista kerroin aikaisemmin tekstissäni Pieniä kivoja löytyöjä Lontoosta ja Pariisista. Päätin kokeilla niitä ja tekaisin keksipohjan. Kaikki ei kuitenkaan mennyt kuten piti.. Ensimmäinen pohja levisi ja tekstit menivät peittoon, toisessa erässä keksit paloivat (liian ohuet keksit), kolmannessa erässä keksit jälleen levisivät ja neljännessä erässä myöskin tekstit menivät piiloon.. Noh, viides erä sitten lopulta onnistui. Kokeilin kolmea eri ohjetta, ja lopulta koin onnistumisen kokemuksen.

Pariisista tuotujen leimasimien tuotoksia. Vaatii harjoittelua vielä.
Ja että mikäkö meni pieleen tarkalleen? Ensimmäiseen lisäsin turkinpippurijauhetta, joten sen vuoksi ensimmäinen erä levisi (taikina tosin oli hirmu hyvää!). Muuten tein, kuten useimmissa ohjeissa sanottiin: leimaa taikinaan kuviot ja pistä sitten uuniin. Mutta miä sanon, ei niin! Eihän sitä saa mitenkään kuviota jäämään siististi keksiin paistumisen aikana. En ainakaan miä saanut. Ensin kannattaa keksipohja paistaa ja paistamisen jälkeen sitten leimata kuviot. Sillä onnistuu :)

 

Hyvän ohjeen (ja ensimmäisen ohjeen, joka neuvoi juurikin näin tekemään), löysin Heinässä heiluvassa -blogissa. Tällä ohjeella onnistuin! Annoin taikinan jähmettyä jääkaapissa noin tunnin ajan ja tein ison levyn, jonka sitten paistoin. Sitten vain leimoilla painamaan haluttuja kuvioita. Leimat kannattaa tietenkin ennen leimaamista taputella vehnäjauhoissa, jotta leimat ei tartu taikinaan kiinni.

Vähän hempeilyä työkavereille keksien merkeissä ;)
Miullakin oli noi Class Ohlsonin leimasimet (ja nyt ne oli vieläpä alennuksessa!) ja käytin myös niitä. Miusta ne oli erittäin kätevät ja tykkäsin myös niistäkin kovasti.

Kotona voisi joskus "sanoa sen keksein".
Eihän siihen mennytkään kuin kokonainen vapaapäivä, kun keksitaikinan ja oikean tekniikan kanssa taistelin. Lopulta se turhautuminen ja uudestaan yrittäminen tuotti tulosta - niinhän sitä sanotaan, että kun turhautuu, ratkaisu on hyvin lähellä eikä kannata luovuttaa!

Käytössäni olleet leimasimet. Kyllähän noista tekee jos jonkinlaisia keksejä! :)

Suinkaan en ollut keksien kanssa paineissa, kun niitä on tarkoitus viedä työporukalle loman loppumisen - tai ennemminkin töihin palaamisen kunniaksi. Pelkäsin, että joudun viemään jonkun valmispullapitkon töihin, ja joudun jättää leimasimet käyttämättä lannistuneena. Onneksi näin ei käynyt, vaan nyt työporukkaa odottaa kaksi rasiallista keksejä! Kuvissa olevat keksit eivät siis ole ainoat, mitä sain aikaiseksi ;) Ne vain saivat toimia kuvauksen ajan.

Onnistumisen iloa jokaiselle viikonloppuun! :)

torstai 20. helmikuuta 2014

Lasisen pumppupullon tuunaus

Kurakeleillä valkoisen koiran kanssa on aika kurjaa. Etenkin, jos koira on pieni ja kulkee maan rajassa. Joka lenkin jälkeen oli toisen tassut pestävä ja parhaillaan myöskin koko koiran maha. Ostin kirpparin kautta lasisen pumppupullon (alunperin IKEAsta). Laimensin pulloon koiran hoitoainetta, joten aine oli samantien valmis, kun koiran nosti lavuaarin juurelle pesulle.

Pumppupullo toimi muuten itsekseen erittäin hyvin, mutta vieraille se tuotti aina yllätyksiä! "Aika outoa saippuaa teillä ja tuoksuu vähän erilaiselle. Mitä se on?", "otitko siitä kirkkaasta lasipullosta?", "kyllä", "se on meidän koiran hoitoainetta!". Tästä seurasi aina hupia, mutta myös hieman kiusaantunutta katsetta, että pitikin sattua. Siksi päätin hieman tuunata pulloa, jottei pullo aiheuttaisi lisää hämminkiä.


Koska pumppupullo on kosteassa tilassa, päätin testailla pulloon Englannista ostamaani muoviteippiä. Se sopi oikein hyvin pulloon! Lisäksi käytin pulloon Tampereen Käsityömessuilta ostamaani aakkosteippiä ja kirjoitin sen avulla pulloon koiramme nimen. Teippi on ostettu Teippitarhalta, ja sitä saa myös nettikaupasta.

Ei sillä, että nykyinen ulkoasu helpottaa vieraita, mutta se myös miellyttää silmää huomattavasti enemmän, kuin tavallinen lasipullo. Aikaisemmin se oli hieman tylsä miun makuun, nyt se on jopa mielenkiintoinen. :)

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Ystävälle ystävältä

Ystäväni T. ihastui miun tekemiin polvisukkiin. Aikaisemmin kyseistä villasukkamallia oon vilautellut tekstissäni Sukkasatoa! ja kyseinen sukkamallikin on itsekehittelemäni. T teki tilauksen syksymmällä sukista ja kerroin niiden valmistuvan todennäköisesti vuoden vaihteen jälkeen. Se sopi T:lle oikein hyvin. Ensin oli puhetta, että toimitan sukat hänelle postin kautta, mutta päätinkin tehdä visiitin Savon sydämeen ja viedä sukat hänelle henkilökohtaisesti.

Sukat pääsivät samantien käyttöön.
 
Koska langoista jäi pienet nötöt jäljelle ja mielelläni ne käytin pois nurkista kuleksimasta, tein hänelle myös jotain pientä lahjaksi :) T harrastaa liikuntaa ja olin jo jonkin aikaa halunnut tehdä joogasukat. Ja mikäs sopisi liikuntaa harrastavalle ihmiselle paremmin kuin joogasukat! Etenkin, jos jooga voisi kuulua liikuntaharrastuksiin ;) Tartuin tuumasta toimeen ja neuloin varret 7-veikan jämälangoista niin pitkälle, kuin niitä riitti. Jalan osiin käytin akryylilankaa, jota miulla oli iso kerä ja halusin saada sen tuhottua edes jossain määrin. Lisäksi kyseinen lanka sopi tarkoitukseeni hyvin, sillä lanka oli pehmeää eikä jäisi ikävästi painamaan mistään kohtaa jaloista (etenkään, kun ei ollut kyseinen jalka sovittamassa kokeilua), eikä nyt tarvinnut huolehtia kantapään kulumisesta ja kestääkö lanka varmasti sen urakan.

Valmiina jumpalle, joogalle.. Minne vain!

Tein joogasukat hieman samaan tyyliin kuin lapaset. Neuloin niin pitkän varren, kun halusin ja sain kantapään paljaaksi neulomalla erivärisellä langalla 1. ja 4. puikon. Sen jälkeen jatkoin neulomista normaaliin tapaan alkuperäisellä langalla. Aluksi joogasukka näytti hieman hassulle, kun se oli pelkkää putkea. Kun avasin langan ja neuloin joustinneuleen kantapään kohdalle, sukka alkoikin näyttää juuri sille, kuin halusinkin :)

Jälleen yksi kokonainen viikko takana päin ja jälleen tehty yksi ihminen tyytyväiseksi lämpimillä neulomuksilla! Ei mitenkään siis huono viikko.

maanantai 10. helmikuuta 2014

Pieniä kivoja löytöjä Lontoosta ja Pariisista

Ulkomaanmatkoille mentäessä oon pyrkinyt selvittelee, millaisia käsityökauppoja kyseisillä nurkilla on. Sekin hieman vaihtelevalla menestyksellä. Ensimmäinen reissu oli muutaman viikon matka Englantiin. Siellä kävin mm. Lontoossa. Olin kuullut käsityökadusta, joka sijaitsee Lontoon keskustassa. Valitettavasti en ehtinyt siellä käymään :( Sen sijaan kävin vierailemassa I Knit London -kaupassa. Sieltä ostin muutamat silmukkamerkit mukaan. Lankojakin katselin, mutta totesin, että tarjonta oli aika samanlainen kuin Suomessakin.






Lisäksi lähikaupasta satuin löytämään ihan vahingossa Kool Aideja! Jokin aika sitten etsiskelin niitä Suomesta Citymarketeista - huhun mukaan niitä siellä kuulemma oli. En kuitenkaan tuolloin löytänyt etsimääni. Englannista sentään löysin helposti, joten  pitää taas jossain vaiheessa kokeilla, millaisia värejä niillä saa loihdittua!


Löysin myös kivoja teippejä sellaisesta kaupasta kuin Poundland (missä kaikki maksoi punnan). Aikaisemmin vilauttelin teipeistä kuvaa jo Reissussa rähjääntyy -kirjoituksessani. Teipit eivät ole mitään washiteippejä, vaan enemmän muovitavaraa. Mutta miä oon niistä tykännyt. Ja kävipä myös sellainen vahinko, että yksi teippirullastani joutui pesukoneeseen vaatteiden mukana, eikä teipille käynyt kuinkaan! ;)

Hieman myöhemmin kävin myös Pariisissa. Netistä etsiskelin joitakin käsityökauppoja, mutta en löytänyt mitään siihen hätään tarvitsemaani. Ja valitettavasti aikakin loppui hieman kesken (taas!), joten mihinkään lankakauppoihin en päässyt. Sen sijaan satuin eksymään Beaugrenelle-kauppakeskuksessa Maisons du Monde -kauppaan, jossa oli niin paljon kaikkea ihanaa! Koska matkalaukun koko oli rajallinen, päädyin ostamaan sieltä nämä hurmaavat keksileimasimet. Muutamat ostin lahjaksi, kun eivät kuitenkaan olleet hinnalla pilattu. Miusta kuitenkin loppupeleissä yllättävän edulliset :)

 

Ja näin loppuun täytyy todeta, etten suinkaan lomaillessani jäänyt ilman villalankoja! Täytin vuosia ja sain äidiltäni lahjaksi kaksi 7-veikkalankakerää ja emalisen muumimukin ja lautasen. Täytyy todeta, että kyllä äiti tyttärensä tuntee ;)


Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, oikein mukavaa alkanutta viikkoa! :)